Jari Suomalaisen koulutus collie voimalla

Eilen starttasi viikonloppun koulutus Jari Suomalaisen seurassa. Päivä alkoi luennolla ja käytiin läpi huipulla treenaavan koirakon vuosi-suunnitelmaa. Milloin treenataan mitäkin ja milloin taukoillaan. Sitten siirryttiin aiheeseen, joka on hyvin tärkeä agilityssä, nopeus. Käytiin läpi suoranopeutta ja kääntyvää nopeutta. Ja miten sitä mitataan, on tekemällä yksinkertaiset harjoitteet n. puolen vuoden välein, että näkee onko kehitytty vai ei. Suoranopeutta testataan pitkällä hyppysuoralla, jossa voi olla päässä U-putki, ja tullaan takaisin samaa tietä mitä mentiin. Välit kannattaa mitata, että osaa toistaa harjoitteen täysin samanlaisena uudestaan. Myös muuri voi olla osana hyppysuoraa kolmantena tai neljäntenä hyppynä (4 hyppyä + putki). Yleensä kolmas suoritus on nopein, ja neljännellä kerralla vauhti jo hidastuu.

Kääntyviin nopeuksiin oli kaksi harjoitetta, loiva kaarre ja tiukka käännös.

Iltapäivällä sitten tehtiin käytännössä näitä nopeusharjoitteita ja lopuksi möllikoirat Shira ja Kuru pääsivät näyttämään, miten mölleille tämä alotetaan opettamaan. Mölleille oli vain suoranopeus ja se koostui kolmesta hypystä, suorasta putkesta ja hypystä. Aloitettiin takaperin ketjuttamalla ensin vika hyppy, sitten putki ja hyppy ja sitten hyppy, putki, hyppy. Tämän jälkeen tehtiinkin sitten jo koko hulabaloo. Apupalkkaajaa käytettiin maalissä leikittämään koiraa ja, jos vauhtia ei luonnostaan tullut, oli lähdössä joku pitämässä koiraa ja sitä hetsattiin ennen lähtöä. Shira oli kyl eri pätevä menemään suoraan ja jättämään miut köhimään pölypilveen =D Ei miul kyl oo mitään jakosia suorilla pysyä sen mukana =D

Sunnuntaina sitten päästiin Bellan kanssa tekemään rataa.

Alku meni hyvin, 2hyppy löytyi helposti, 7hypyn ohjasin pidempää reittiä pitkin valssaamalla 6-7 ja 7-8 väliin. 8hypylle pieni tyrkkäsy ja sitten juostiin. Omassa jarrutuksessa oli vähä ongelmia suoran jälkeen ja 12 veto ei ollutkaan mikään hienoin taidon näyte. Sitten meno tyssäsi, kun kepit ei vaan löytynyt noin päin avokulmasta. Näin jälkeenpäin miettiessä tuli mieleen, että vaikuttaakohan tuossa nyt sitten se sokea silmä, koska ohjaaja oli sokean silmän puolella. Sama avokulma moka tuli toisen kerran tultaessa kepeille, mutta siinä myös osavaikuttajana on ohjaajan liike putkea kohti. Jostain syystä 15hypyn Bella halusi kokoajan lukea persjätöksi, vaikka kuinka koetin näyttää pelkkää päällejuoksua. Keinu oli jälleen kerran niin rajatapaus, että pitäisi taas käydä tekemässä kontaktisulkeisia...

Ekalla kerralla onnistuin vetämään Bellan pois putkelta sekä puomilta =P Eli pienemmällä vedolla pärjättiin puomille. Kun puomin jälkeinen elämä ohjattiin niin, että vein Bellan suoraan kepeille, enkä yrittänyt takaaleikata kepeille, löytyi kepit hienosti. 27 takaakierto tuntui kyllä joka kerta tulevan todella nopeesti eteen. Oli vaikea rytmittää omaa liikettä siihen sopivasti, Bellahan tietenkin meni loistavasti =D ja loppusuorassahan ei meillä ongelmia ollutkaan. Kaiken kaikkiaan todella mukava rata juosta ja saatiin me siitä vähän irti muutakin kuin vain tuskailua kontaktien kanssa =D Kyllä tuollaisessa ylipitkässä radassa huomaa ettei oma kunto ole sitä mitä sen pitäisi olla =P